Ihania kirjavinkkejä

Kävin eilen paikallisessa kirjastossa vaunulenkkeilyn yhteydessä ja löysin ihania käsityöaiheisia kirjoja! Ajattelin jakaa löydöt teidän kanssanne, jos joku muukin vaikka innostuisi näistä kirjoista.

Ensimmäisenä Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua, Hanna Välitalon kirjoittamana. Kaikenlaista virkkaus, tuunaus ompelu yms juttua. Todella herkullisen näköinen kirja kuvitukseltaan! Välissä myös suklaakakun ohje :)

Kuva Info.fi

Oma lempparini oli tämä Neulo virkkaa kirjo jämälangasta! Tähän kirjaan olen törmännyt muissakin blogeissa. Kaikilla neulojilla taitaa olla melkoiset läjät jämälankoja, joista ei yksinään mitään kokonaista synny. Tässä kirjassa on paljon vinkkejä, miten niistä pääsee eroon. Itse ihastuin neulottuihin muffinsseihin, joiden ohjetta olenkin joskus etsinyt netistä. Niitä on sitten syntynyt jo viisi kappaletta. Samalla hävitän äitini jämälankavarastoja. Muffinsseista kuvia täällä myöhemmin.

Kuva Ullaneule.fi

Lopuksi kaksi söpöä kirjaa Amigurumi Virkkaa omat maskottisi sekä Söpöä. Amigurumissa on siis pieniä virkattuja pehmoeläinten ohjeita. Saa nähdä tuleeko kokeiltua jotain niistä. Söpöä-kirjassa on paljon kaikkea nimensä mukaisesti söpöä näperreltävää. On applikaatio-kuvia, pussukoiden ja avainmenperien ohjeita ja vaikka mitä. Mukana yksinkertaiset ohjeet kaikille. Suosittelen tutustumaan näihin kaikkiin kirjoihin! Mielelläni ottaisin vinkkejä vastaan myös muista vastaavanlaisista kirjoista, mikäli jollakin on tiedossa.

Kuva Adlibris

Kuva Suomalainen

Pipoa, pussukkaa ja pikkumies 6kk

Veetillä oli eilen 6kk synttärit! Sen kunniaksi herkuteltiin valkosuklaa-vaniljatäytemuffinsseilla.Oli muuten loistavan makuisia. Taikina jollain perusohjeella ja sisälle lisäsin vaniljakastikesydämen Blåbandin valmiskastikkeesta. Taikinaan lisäsin valkosuklaata rouhittuna. Ja huonot uutiset perään; ei päästä vieläkään kotiin. Edes infrapunapuhaltimet ei ole kuivattanut pesuhuoneen kosteutta, joten ei auta kuin repiä alalaattoja irti ja kuivattaa ilman niitä. Käytännössä tarkoittaa siis sitä, että päästään joskus ensi viikolla mahdollisesti kotiin.

Puolivuotispäivän kunniaksi Veeti päätti, että pysyy ihan itse konttausasennossa! Muutaman kerran on punnannut itse tuohon asentoon ja ensin läsähti aina mahalleen kun ei hoksannut ideaa. Nyt pysyy tuossa asennossa, jos vähän avittaa asentoon menemisen kanssa. Töröttää siinä niin kauan, että voimat loppuu ja suu on hymyssä koko ajan.

Sunnuntaina käytiin ensimmäistä kertaa Veetin kanssa mökillä Pyhänkoskella. Ensin käytiin vaunuilemassa ja sitten grillattiin makkaraa grillissä pihalla :) Grillikausi siis avattu. Myös Veeti sai ruokaa ja ulkoilma oli tehnyt myös pikkumiehen nälkäiseksi, kuten kuvasta näkyy. Tosin meillä syödään lähes aina tuollaisella ruokahalulla ja hirveitä määriä.

Eilen käytiin äidin kanssa Ylivieskassa ostoksilla ja tyhjentämässä postilaatikko. Ostettiin Veetille kevääksi uudet Reiman tossut, kun edelliset Kappahllista ostetut ei mitenkään pysy tuon potkijaisen jaloissa. Jospa nämä resorivartiset tossut pysyisivät hieman paremmin...

Käsitöitäkin on valmistunut. Äidille ostoskassi samasta kankaasta kuin aikaisempi meikkilaukku. Lisäksi itselle punainen sydänpussukka, johon säilöin kaikki koristenauhat. Kangas on omasta vanhasta esiliinasta leikattu ja sisäkangas on joku ikivanha tyynyliinä. Norsunauha sopi kivasti tuohon pussin reunaan. Veetille tein vaaleanvihreän kevätpipon, johon tein koristeeksi virkkaamalla tuhatjalkaisen kiertämään etureunasta taakse.

 

Eilen illalla askartelin itselle ja äidille neulatyynyt. Äidillä on tähän asti ollut käytössä joku 20v vanha muovinen nuppineularasia, jonka kansikin on rikki. Lisäksi pienestä rasiasta neulojen onkiminen on ikävää, kun aina tökkää terävä pää sormeen. Nyt ei ole sitä hätää, kun on nätti tyyny missä säilyttää neuloja.

Ylivieskan reissulla toimitin myös Elmerille oman Aviatrixinsa ja Elmerin äiti lupasi julkaista täällä kuvia Elmeristä minun tekemät pipot päässä. Eli ensimmäisissä Aviatrix ja viimeisessä aikaisemmin talvella tekemäni tavallinen Novitan vauvamyssy, johon lisätty korvat. Olkoon tämä sitten nalle- tai hiirilakki!

Ihana kevät!

Tänään on ollut mahtava ilma! Aurinko on paistanut täydeltä terältä ja keli ollut hitusen pakkasen puolella, joten tietkään eivät ole olleet solskeessa. Tällaiset kelit saisivat jatkua siihen asti, että lumet sitten sulavat ja tulee kauan odotettu kesä. Flunssa sai unohtua sillä pakkohan tuonne ulos oli päästävä vaunuilemaan! Veetin ja minun äidin kanssa käytiin sitten maltillinen lenkki, että ei vaan pahene flunssa. Veetillä onkin ollut kunnon unipäivä. Heräsi seiskalta ja meni ennen puolta kymmentä nukkumaan. Veti taas hienot neljän tunnin päikkärit (kuten nykyään melkein aina kun pääsee ulos nukkumaan), kävi pari tuntia hereillä ja otti toiset vajaan tunnin unet. Tainnut äidiltänsä periä nuo unenlahjat....

Neljän tunnin päiväunien aikana tuli *yllätysyllätys* ommeltua! Tein itselleni Metsolan Clover-kankaasta "lörppänäpipon". Eli tuollaisen hieman liian pitkän pipon. Vuorikangas on vaaleansinistä perustrikoota Löytöpalan kilolaarista. Yksityiskohdaksi lisäsin pätkän Hanhelista tilattua norsukoristenauhaa. Istui hyvin päähän ja muutenkin tuli mieleinen pipo. Näitä pitää saada lisää, kunhan saa tilattua joskus lisää kankaita. Äidilleni surautin Kimperi-mallisen neliöpipon vanhaa Kimperin pipoa kaavana käyttäen. Äiti olisi halunnut myös jonkin kivan merkin pipoon ja lupasin ommella siihen jälkikäteen sitten tähtinauhaa. Minun lörppäpipon nähtyään äiti tosin halusi samanlaisen, että pitää tehdä sellainenkin sitten.

 

                                                 Äiti ja sen tytär, uusien hienojen pipojen omistajat.

Muutama ihminen on tainnut sanoa meitä samannäköiseksi ja taitaahan se pitää paikkaansa, kun katsoo tuota kuvaa. Vai mitä sanotte?


Tänään valmistui Veetin sisähaalarikin. Koko oli muka 80cm, mutta oli retrohaalarin kaavat eli alunperin 70-luvun käsityölehdestä, niin olikin hieman pientä mitoitusta ja menee juuri ja juuri Veetille nyt päälle! Applikoinnin kanssa oli vähän semmoinen hätä keinot keksii meininki, sillä unohdin kotiin kaksipuolisen tukikankaan, eikä täältä pikkukylästä sellaista saa. Lisäksi äidin koneessa ei voi säätää piston pituutta, joten ompelin applikoinnin kiinni napinläpiompeleella, joka ei sitten lopulta ollutkaan paras vaihtoehto tuohon. Kuvan taakse silitin ensin yksipuolisen tukikankaan ja kiinnitin sen rinnukseen pikapaltilla, eli tarranauhalla, joka on tarkoitettu esimerkiksi housujen lyhennykseen. Hieman oli haastavaa saada nauhasta sopivia palasia ja saada ne pysymään oikeassa kohtaa että sai silitettyä kuvan kiinni. Mutta onnistui lopulta ja lopputulos voisi olla huonompikin! Haamuapplikaation malli jostain Ottobren lehdestä.

Aamulla otin kuvan Veetin keväthaalarista mallin päällä kun näyttäähän se nyt ihan eriltä päällä kuin lattialle levitettynä. Piti vielä ottaa vertailukuva tuosta Tutan haalarista ja keväthaalarin kankaasta, kun ovat niin samanvärisiä ja tyylisiä.

                                                        Ihaninta haalarissa on hiippahuppu!

                                                       Melko samannäköistä ja väristä, eikö?

Veetin Kiuruveden Eila-mummu oli ostanut Veetille purulelun. Yksinkertainen "vanhanaikainen" tummansininen rengas vain ja se näyttää olevan paras lelu. Ainoastaan kaukosäädin vetää vertoja. Piti sitten ostaa tänne toiseenkin mummolaan sellainen. Illalla sitä syötiin hienossa kylkiasennossa jalat ristissä lattialla maaten.
Kuvissa Veetin taustalla näkyy kunnon retroa, nimittäin minun vanhoista 80-luvun lakanoista tehdyt pienemmät lakanat Veetin viltin suojaksi. Kyllä on Veeti tarkkaan tutkinut Karvisia tuosta lakanasta!

 

Äiti, olen jumissa!

Veeti on evakkoreissun aikana oppinut hurjasti uusia juttuja, joita en ainakaan muista kotona vielä nähneeni. Ja reissuhan on kestänyt sen vajaat kaksi viikkoa nyt. Eli nopeasti tapahtuu kaikkea. Ensi viikolla Veeti on jo puoli vuotta! Mihin se aika on kadonnut? Ihan vasta lähdettiin tuulisena syyspäivänä laitokselta kotiin opettelemaan elämää uuden, pienen ihmisenalun kanssa. Nyt meillä kovasti touhutaan itsekseen jo lelujen kanssa lattialla. Osataan kääntyä selältä mahalleen ja mahalta selälleen. Jälkimmäinen vaatii kyllä vielä harjoittelua, että ei mentäisi ympäri niin vauhdilla, että pää kolahtaa maahan. Lisäksi pyllyä pusketaan pystyyn koko ajan. Ilmeisesti halu lähteä liikkeelle on kova, mutta fysiikka ei vielä ihan ole kehittynyt samalle tasolle. Tämän päivän aikana uutena juttuna on tullut se, että noustaan käsivarsien varaan ja samaan aikaan noustaan myös polvilleen. Eli melkeen konttausasentoon. Eikä Veeti osaa vielä edes ryömiä! Jospa se nyt ei vielä kuitenkaan ala konttailemaan.

Parin päivän ajan Veeti on onnistunut liikuttamaan itsensä keskeltä lattiaa seinän vieressä olevan sohvapöydän alle. Eli ilmeisesti sentti sentillä onnistuu ryömimään takaperin. Ja mihinkään muualle ei kyllä ole tarve peruuttaa kuin sinne pöydän alle, mistä ei osaa omin nokkinensa tulla pois. Sinne on ilmeisesti kiva jumittua ja sitten naureskellaan sieltä, että "Äitii, olen jumissa! Hae mut pois!". Uusi juttu tässä viime viikkojen aikana on se, että Veeti kurkottaa asioita kohti kahdella kädellä. Luultiin aluksi, että Veeti teki niin vain kun vei lempihiiren lähelle, mutta osoittautuikin, että niin tapahtui kaikkien lähelle vietävien esineiden kanssa. Omaa tahtoa on myös löytynyt ja leluista pidetään kovasti kiinni ja jos pitää laittaa lelu pois syömisen alta, voi tulla huuto. Kyllä se oma luonne näemmä sieltä pikkuhiljaa löytyy!

 

Harsopää Veeti muutaman päivän takaa. Isi taisi kiusata pientä ja laittaa hienon "huivin" päähän.

Täällä mummulassa Veeti on nukkunut myös edelleen tosi hyvin. Tänään neljän tunnin aamupäiväpäikkärit ja iltapäivällä vielä toiset tunnin unet! Ihan uskomattomia määriä. Neljän tunnin päikkäreiden aikana tein itselle tuommoisen raidallisen lötkispipon. Olisin ehkä halunnut vielä pidemmän, mutta päättelyn jälkeen en jaksanut enää alkaa purkamaan ja pidentämään. Mulla on ilmeisesti ongelma tehdä pipoista tarpeeksi pitkiä, kun tavallisen malliset pipotkin jää lyhyeksi aina.... Tässä oikein ihana au naturel kuva minusta pipo päässä! Tuli hetkellinen vaaleanpunainen kausi, kun päädyin tekemään kirjoneulelapaset harmaata ja vaaleanpunaisesta niin tulipas sitten pipo samaan sarjaan ja se keeppikin on tumman harmaa. Tosin voi olla, että keeppi on liian kuuma pidettäväksi näillä keleillä.

Malli: Oma

Lanka: Nalle ja Wool

Puikot: 4mm 

Silmukoita aloituksessa 108 (joka oli vähän liikaa...)

Tänään sain illalla vihdoin valmiiksi Veeti uuden keväthaalarin, kun Tutan nallehaalari kokoa 62cm alkaa jäädä pieneksi! Koko on 80cm, ilman lisättyjä saumanvaroja ja hihoihin ja lahkeisiin tein resorit, vaikka niitä ei ohjeessa ollut. Vuoritin myös tuon Eurokankaasta ostamani fleecen vaaleansinisellä trikoolla. Ohjeessa oli käytetty vain fleeceä. Hyvän näköinen tuli ja kasvunvaraa on resoreiden ansioista jonkin verran. Ainoastaan vetoketjun ompelu ekaa kertaa vaatteeseen tuotti hieman ongelmia ja jostain syystä vedättää hieman vinoon. Lisäksi tuo Eurokankaan vetoketju on mielestäni tosi huono laatuinen ja ei liiku yhtään sujuvasti vaan takkuaa, vaikka mitään ei ole välissä. Mutta pääasia, että se on vihdoin valmis! Huomenna pääsee sitten testaamaan sitä Veetin päälle, kun haalari valmistui sen verran myöhään, että pikkumies oli jo nukkumassa. Kuvassa vasemmalla näkyvissä resorit ja oikealla resorit taitettuna, että olisi sopivampi juuri nyt.

Ohje: Suuri käsityölehti 3/2009

Koko: 80cm ilman saumanvaroja

Kestovaippaompelua ja muuta mukavaa

Aloitetaan tällä kertaa kirjoittelu väärässä järjestyksessä, eli uusimmasta vanhimpaan kun nämä uusimmat värkkäykset on tuoreimmassa muistissa. Väliaikatiedoksi tähän alkuun, että ollaan edelleen evakossa äitini luona ja kosteus meidän pesuhuoneesta ei ollut kuivureiden avulla lähtenyt. Huomenna sinne viedään joku infrapunakuivuri, jotta kosteus saataisiin pois. Siihen asti pörrätään täällä toisten nurkissa. Äitini saa viettää aikaa Veetin kanssa, mikä on tietenkin positiivista. Toisaalta äidin hermot menevät kun olen ompeluksineni levittäytynyt pitkin pientä kolmiota. No jospa me kohta päästäisiin sotkemaan omaan kotiin!

Ja heti toiseksi pitää kiittää kaikkia näitä jaarituksia lukeneita, sillä muutama päivä sitten meni 2000 kävijää täyteen! Ihan uskomaton määrä kävijöitä näin lyhyessä ajassa. Tiedän kyllä, että monissa blogeissa on päivässä enemmän vierailijoita, mutta mulle tuo on valtava määrä ja kiva osoitus siitä, että ihmiset jaksavat käydä täällä katsomassa tekstejä ja kuvia. 

Tänään kokeilin itse ommella kestovaippaa Myllymuksujen M-koon vaippakaavalla. Melkoista väkertämistä se oli vaikka ohje itsessään oli yksinkertainen. Äidin vanha kone ei jostain syystä tykännyt tuosta PUL-kankaasta ja lanka hyppi ja meni sykkerölle ja vaikka mitä. Lopputulos ei ole kovin esteettinen, mutta valmiiksi tuli! Kaverilta sain ostettua palan tuota kangasta, että sain kokeilla ompelua ennen kuin menen tilaamaan netistä kankaita. Kokeilin vaippaa Veetille vaatteiden ja vaipan päälle ja näytti ainakin pikaisesti katsottuna istuvan  ihan hyvin. Pitää kokeilla sitten käytännössä, kun saa vaipan pestyä ja jalostettua äidin vanhat käsipyyhkeet imuiksi. Tarrat ja mikrofleece löytyi Löytöpalasta ja vielä metrihintaan 7,9e. Oli siis pari euroa halvempaa kuin nettikaupoissa.

  

Onko teillä muilla hoikkien ja pitkäjalkaisten lasten vanhemmilla ollut vaikeaa löytää sopivan napakoita ja pitkiä puolipotkareita? Nimittäin vinkkinä voisin sanoa, että kaikista parhaat on meillä ollut Halpa-Hallin Lovely bearin tavalliset puolipotkarit! Aivan täydellinen malli ja laadultaankin tosi hyvä. Ei mene pesussa miksikään ja hinta jotain 4,9e. Voitti meillä ainakin Tutat mennen tullen. Tosin Tutallakin on todella monen laatuisia kankaita. Nyt oli tullut halppikseen jotain uusia malleja noista Lovely bearin potkareista ja ne oli kyllä todella huonon mallisia. Lyhyitä ja järkyttävän leveitä! Mutta suosittelen lämpimästi noita!

Eilisen naistenpäivän kunniaksi äitin sai uuden meikkipussukan itse valitsemastaan kankaasta. Pengottiin äidin puuvillakankaita tässä yksi päivä ja otin itselleni kankaita pussukoita varten. Tästä kankaasta äiti halusi pussukan lisäksi myös ostoskassin ja se on vielä tekemättä. Vuorikangas on isoäitini vanhasta esiliinasta eli melko vanhaa, koska hän on kuollut ennen kuin minä olen edes syntynyt. Nyt sama kangas on kierrätettynä hänen lapsensa meikkipussissa ja loppu kangas minulla.

 

Toissapäivänä tein Ottobren ilmaiskaavoista Veetille kypärämyssyn. Kangas sitä Metsolan cloveria, jota on edelleenkin valtavan paljon jäljellä. Ei sitä tilatessa ajatellut, kuinka suuri määrä kaksi metriä kangasta on, vaikka se kuulostaa tosi vähältä. Malli oli hyvä, hieman ehkä leveä tuo keskikappale, mutt suuaukko hyvän mallinen ja kokoinen ja suojaa hyvin. Alareunan vetäisin vain saumurilla enkä jaksanut alkaa laittamaan siihen resoria, kun ei se koskaan takin alta mihinkään näy.

Viimeisimpänä sitten ehkä haastavin ompelutyöni tähän mennessä. Kankaan oikeaa väriä ei millään meinannut saada kameralla ikuistettua. Tässä näkee hyvin eri kuvien värieron. Oikeasti kangas on tosi ihanan kirkkaan turkoosia pieniuraista vakosamettia. Resoreista tein käännettävät, jotta menisivät pidempään Nämä on kokoa 80cm ja ajattelin, että nämä menisivät ensi syksynä sitten. Tein myös ensimmäiset napinläpeni yläasteen jälkeen ja ensimmäistä kertaa joustokankaaseen. Hyvin onnistui, kun silitti alle tukikankaan. Housuista puuttuu vielä kiristysnauhat resorin sisään, kun ei ollut sopivan väristä nyöriä. Yllättävän suoraan sain tikit tehtyä noissa koristeompeleissa, vaikka yleensä saumat on kyllä niin kierot kuin mahdollista. En löytänyt mitään lähellekkään turkoosia lankaa niin otin riskin ja tein ruskealla, vaikka nyt ompeleet näkyvät selvemmin. Onpahan sitten joku yhdistävä tekiä ruskeiden resoreiden kanssa.

Miten te ihmiset saatte kuvista sellaisia, että värit olisivat mahdollisimman lähellä oikeaa? Olen kokeillut kunnon päivänvalossa, salaman kanssa ja ilman salamaa. Ja aina värit on jotenkin kummat. Vinkkejä otetaan vastaan! Meillä on käytössä Canonin järkkäri, mutta itse osaan käyttää lähinnä sitä automaattitoimintoa. Pitäisi varmaan opetella käyttämään kameraa paremmin, niin saisi parempia kuvia tekeleistä. Ja jotta ei tule kilometrin pituista postausta niin lopetan tähän ja päivitän mahdollisesti tuonne blogiin listan, missä on tekeillä olevia/tulossa olevia töitä.

Inhoan olla duhadenä!

Nyt se sitten iski, flunssa nimittäin! Veetillä on vuotanut nenä ja useamman viikon ja eilen se salakavalasti hiipien pikkuhiljaa iski minuun. Aamuisella tuntui olo flunssaiselta ja otin särkylääkettä, joka paransi olotilaa sen verran, että en käynyt ostamassa nenäsumutetta apteekista. VIRHE! Inhoan ylikaiken tukkoista nenää ja nenäsumute on ykkösvaruste nuhassa, jotta saa edes joten kuten yöllä nukuttua, kun suun kautta hengittäminen on vaikeaa ja vastenmielistä kun kurkku kuivaa. Täällä pikkukylässä apteekki ei ole viikonloppuisin auki, joten pään tyhmyydestä kärsii koko ruumis.

Onneksi ruokahalu ei mennyt ja eilen herkuteltiin jauhelihanachovuoalla ja jälkkäriksi tein suklaachilijuustokakun. Alla kuva pääruuasta, joka ei kyllä näytä kovin esteettiseltä, mutta on sitäkin parempaa! Kakusta ei tullut otettua kuvaa, koska en jaksanut sen kummemmin sitä koristella.

Vuoassa siis lohkoperunoita, jauhelihaa, jalapenoja, punasipulia, salsakasstiketta, nachoja sekä juustokastiketta. Lopuksi koko komeus uuniin ja se oli siinä. Lauantaina käytiin myös kirpputorilla Raahessa ja sieltä löytyi Veetin emalipannulle kaveriksi punainen emalikattila ja hintaakin oli "vain" 4e. Viereisessä pöydässä saman kokoinen kattila maksoi 25e, joten oli se siihen nähden tosi halpa. Kuvaa ei tähän hätään ole, kun kattila on autossa.

Tänään kaivoin sitten taas esille ompelukoneet, mutta jotenkin mikään työ ei nyt onnistunut kun aina puuttui jotain oleellista. Aloin tekemään applikaatioita potkareihin, kun huomasin että olin unohtanut kaksipuolisen tukikankaan kotiin. No työ syrjään ja leikkaamaan Veetille samettihousujen osia kankaasta. Osat valmiina pöydällä ompelua vaille huomasin, että talosta ei löydy mitään vähänkään sinne päin olevaa lankaa, mikä olisi tietysti suotavaa, kun housuihin tulee myös päällytikkauksia. Joten sekin työ syrjään. Aikaiseksi sain siis yhden pussukan Veetin kamppeille, eli nenäfriidalle, lääkkeille, rasvalle ja muulle reissuun otettavalle. Nämä pussukat syntyy melko nopsaa kun hoksaa miten tehdään. Tuli juuri sopivan kokoinen ja kuvissa pussissa on jo tavarat sisällä. Lisäksi kuva neuvolakortin kansista, jotka olen tehnyt aiemmin, mutta ei ole tainnut tulla kuvattua tai sitten en vain muista ottaneeni jo kuvaa.

Tuo sininen Eurokankaan kukkakangas tuossa pussukassa oli muuten tosi pettymys. Pesin kankaan ennen ompelua ja sininen väri haalistui todella selvästi ja joihinkin kohtiin tuli sellainen valkoinen viiva, jos kangas oli ollut taitteella. Tuo on alennuspöydästä ostettua ja tosi halpaa, mutta tuntui tosi laadukkaalta ja sitten olikin tuollainen huono kangas. Oikea hinta jotain 15e/m niin tuntuis, että sillä hinnalla värit pysyisi, mutta ei. Mutta nyt tämä kone kiinni ja miehen kanssa katsomaan Sons of anarchya toiselle koneelle. Öitä kaikille!