Lauantaina aamulla ehdittiin käydä ennen mummun töihin menoa uuden rautakaupan lastenpäivillä. Siellä oli mm. piirtämistä lapsille ja piirrustuksen sinne jättäneet saivat saippuakuplaputkilon (?). Mikä se nimi oikein on??
Veeti valitsi väritettäväksi hienon keijukuvan...
... ja äiti kikkaili kameralla ja kuvasi ilmapalloa.
Ja siinäpä oli mahtava kuvasaldo koko viikonlopusta! Tehtiin myös pakolliset vierailut isomummuille sekä käytiin myös Veetin ukkia katsomassa. Sunnuntaina haettiin miehen vanha potkukelkka Veetille mukaan Ylivieskaan, niin saa Veeti sillä huristella niin kauan, että pitää ostaa isompi. Kelkka oli elämää nähnyt eikä täysin ehjäkään, mutta eipä muutama istuinpuolan puuttuminen ajelemista haittaa.
Kotona meillä on arkipäivää erilaiset ruuanlaittoleikit ja uusin suosikkileikki on ruuan tekeminen pehmoleluille. Pakko oli ottaa muutama kuva kun Veeti eilen hienosti asetteli leluille mukeja ja lautasia ja tärkeänä kokkaili ruokaa ja sitten syötti sitä leluille.
Hieman vain mietin, että pitäisiköhän huolestua, kun Veeti huutaa pehmopupulle, että "pupu nyt suu auki, aukaise suu!" Ja äänensävy semmoinen vihainen, kun pupu ei suostu muka syömään. Sitten seuraa pakkoruokkiminen. En myönnä meidän perheessä moista harrastettavan. Eikä siihen kyllä ole ollut juuri tarvettakaan, koska Veeti on aina ollut melko hyvä syömään.
Tarkoitus on myös ollut ommella Veetille jotain vähän paksumia paitoja pakkaskelejä varten, kun en jotenkin osaa pitää paidan alla toista pitkähihaista. Uusimmassa Ottobressa oli sopivasti kaava tämmöiseen vetskarikauluspaitaan ja kaapista löytyi joustiksiakin sopivasti tuota varten. Kaulusosa piti tehdä kaavasta poiketen kahdesta osasta, mutta koska se sauma on takana niskassa, niin eipä tuo haittaa.
Edelleen ihmettelen, että ketkä niitä Ottobren ohjeita kirjoittaa! En nimittäin ymmärtänyt tuota kaulusosan ompelua sitten millään! Sain sen kyllä tehtyä omalla tavallani, mutta oikea toteutustapa jäi ihan pimentoon. Muistelin, että mulla olisi ollut hihoja varten turkoosia joustista, mutta eipä ollut, joten hihoista tuli sitten punaiset. On the road-trikoo kesällä Metsolasta ostettua ja muista ei mitään muistikuvaa, että mistä ne on.
Lahjoin myös lapsen kuviin pikkukakkosella (kuten silmistä voi päätellä telkkarin olevan vieressä päällä) sekä purkkikekseillä, kuten Veeti noita suolakeksejä nimittää.
Koko on 98cm, mutta helman pituuden otin koosta 104cm, eikä tuo silti ole mikään kamalan pitkä! Veetillä kuitenkin pituutta vasta 90cm. Aika slimmi malli muuten. Yleensä teen 92cm leveydellä ja nyt ajattelin tehdä isommalla, että mahtuisi allekin paita, mutta aika kaponen tuli. Ihan kivan mallinen paita, mutta kaulus varmaan ahdistaa Veetiä vähän. Pitäisi todellakin tehdä niitä yksivärisiä aluspaitoja, että voisi pitää tuotakin vetskari alas asti auki ilman, että puoli rintakehää on paljaana :)
Kerrankin kävi myös niin hyvä tuuri, että oikean kokoinen vetskarikin löytyi jemmasta!
Ompelin itselleni myös neljännen vaatteen vähän ajan sisälle! Musta kangas on Löytöpalan palalaarista ostettua neulosta tai jotain vastaavaa hieman paksumpaa kangasta. Malli on Ottobren Bubble pocket ja kyllä sai tämänkin ohjeen kanssa hieroa aivonystyröitä sekä kysellä fb:n ompeluelämästä apuja, ennen kuin hoksasin, että miten tuo tehdään :| Pahoittelut myös sumuisista ja noloista itse otetuista kuvista. Yritinn kuvata tuon valoisaan aikaan, joten se piti tehdä itse kun miehen kotiin tullessa on jo pimeää.
Kyllä tästä nyt jotain selvää saa, että minkä mallinen tunika tuo on. Edessä siis rypytetyt taskut. Oli muuten myös mun ensimmäiset rypytykset... Ohjeen mukaan tuo tehdään joustamattomasta kankaasta, joten valitsin normaalia pienemmän koon eli 36, mutta jouduin sitäkin vähän kaventelemaan, joten koko 34 ois varmasti olllut oikein sopiva.
Hain Kärkkäiseltä myös ensimmäiset jouluvalot eli tuommoiset patterilla toimivat led-valot, jotka laitoin vain Pentikin tuikkukuppiin.